Vältä jalkavammat työpaikalla

Jos jalkasi eivät saa asianmukaista tukea, tai ne liukuvat edestakaisin kengissäsi, niihin kohdistuu helposti epänormaalia rasitusta. Tämä johtaa siihen, että jännität jalkojesi lihaksia ja jänteitä epänormaalisti. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa aiheuttaa polvien, lantion ja selän vammoja

Jalkaongelmat kehittyvät usein hitaasti ja salakavalasti. Jalkaongelmien mahdollisuus kasvaa iän myötä. Tyypillisiä jalkaongelmia ovat ihoon ja varpaankynsiin liittyvät ongelmat, kipu sekä epänormaalista rasituksesta johtuvat vammat.

Jalka-, polvi- ja selkävammat aiheuttavat valtaosan sairauspäivistä.
Toisin sanoen oikealla turvajalkineella on suuri merkitys.

Lars Eghamn, ortopedi-insinööri

AUTS, SATTUU!
Jalalla on rankka työ ja siksi moni asia voi mennä pieleen. Jalkaongelmat voivat olla lamauttavia ja usein hyvin tuskallisia. Mutta älä huoli, olemme listanneet yleisimmät jalkavammat työpaikoilla ja sen, miten niitä hoidetaan.

Foot Stop Service

Yksityiskohtaista tietoa jaloistasi – sekunneissa.

Lue lisää FSS-palvelusta

LUUPIIKKI

Kantapään alaosassa on rasvapatja, joka toimii pehmusteena. Kantapään sisällä on pieni rasvapatja, jonka ympärillä on kudosta sidosaineena ja toimimassa tehokkaana pehmusteena kävelyn tai juoksemisen aikana. Jos rasvapatja puristuu raskaan kuormituksen takia, rasvakudos liukuu sivusuunnassa ja pehmentävä vaikutus heikkenee. Tästä käytetään nimitystä luupiikki.
Luupiikki voidaan havaita röntgenkuvassa, jossa se näyttää luulta. Luupiikki kehittyy usein plantaarifaskiitin yhteydessä. Selkeä merkki kantapään puristuneesta rasvapatjasta ovat halkeamat kantapään takaosassa.

Hoito:
Tarkista työjalkineesi ja varmista, että sen kantaosa on vakaa. Kevennä kantapään kuormitusta pehmustetulla pohjallisella. Tutki jalan ja jalkaholvin ulkonäköä. Onko jalassa ylipronaatiota? Yksilöllinen pohjallinen, jossa on oikeanlainen jalkaholvin tuki, auttaa jakamaan painetta tasaisemmin koko jalalle ja vähentämään painetta kantapäässä. Hiero kantapäätä ja kipeää aluetta. Jos kipu jatkuu, ota yhteyttä asiantuntijaan.

HERMOPINNE

Varpaat eivät ainoastaan anna askeleelle viimeistä työntöä, vaan yhdessä nivelsiteiden kanssa ne säilyttävät poikittaisen jalkaholvin muodon varpaiden nivelten alkupäässä. Kun lihakset ja nivelsiteet eivät pidä jalkaholvia ylhäällä, se laskeutuu, jolloin kolmannen ja neljännen varpaan välinen hermo puristuu varpaiden luiden väliin.
Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella askeleella voi tuntua kipua. Jotta poikittaista jalkaholvia saadaan ylemmäs, pohjalliseen on lisättävä päkiäpehmuste (tyyny), joka auttaa nostamaan jalkaholvia. Hermopinne esiintyy usein yhdessä ylipronaation kanssa.

Hoito:
Tarkista jalkaholvi ja jalkasi liike (pronaatio), jotta pohjallinen tukee holvikaarta oikealla tavalla. Ota yhteyttä asiantuntijaan, jos kipu ei häviä kolmen viikon kuluessa.

NILKAN NYRJÄHDYS

Nilkan nyrjähdys on ylivoimaisesti yleisin urheilijoiden kärsimä vamma, mutta on myös hyvin yleistä nyrjäyttää nilkka työpaikalla. Nilkka nyrjähtää helposti työskenneltäessä epätasaisilla tai liukkailla pinnoilla.
Oireet:
Kipu ja turvotus nilkassa ja sen ympärillä. Iho muuttaa yleensä väriään.

Hoito:
Käytä painetta ja viilennystä yhdessä kohottamisen kanssa. Sen jälkeen jalkaa voi hoitaa lisäämällä asteittain liike-, voima-, tasapaino- ja koordinaatioharjoittelua. Tasapainolauta on hyvä kuntoutusväline. Teippausta ja nilkkatukea voi käyttää, kun palaa töihin ja jatkaa liikuntaa. Tarkista työjalkineidesi vakaus ja harkitse jalkinevaihtoehtoja, jotka antavat lisätukea nilkalle.

AKILLESJÄNNE

Arkuus ja turvotus viittaavat tulehtuneeseen akillesjänteeseen. Akillesjänne voi tulehtua, kun työskentelee ulkona viileässä säässä, treenaa kovilla alustoilla, käyttää eri lenkkitossuja tai juoksee ylämäkeen. Jos akillesjänne paksuuntuu, on olemassa kroonisen akillesjännetulehduksen vaara, joka saattaa myöhemmin vaatia leikkaushoitoa. Jos akillesjänteessä on jo merkkejä paksuuntumisesta, ota yhteyttä lääkäriin tai fysioterapeuttiin.
Akillesjännetulehduksen riski on suurempi urheilijoilla, joilla on korkea jalkaholvi, samoin kuin niillä, jotka eivät venytä akillesjännettä ennen harjoittelua ja sen jälkeen.

Hoito:
Vältä liikuntaa, jos kipu muuttuu voimakkaammaksi. Tulehdusta on hyvä hoitaa hieromalla tai muilla kuntoutustoimilla. Kokeile jonkin aikaa jotain toista liikuntamuotoa, kuten uintia tai pyöräilyä. Pohjelihaksen ja akillesjänteen venyttämistä suositellaan aina.

RASITUSVAMMAT

Rasitusvammalla tarkoitetaan sitä, että jalkaa on käytetty pitkään virheellisesti eli on syntynyt niin sanottu virheellinen biomekaaninen asento. Vammojen syynä ovat usein kovat alustat ja toistuvat työliikkeet, vaikka asiassa on viime vuosina tapahtunut huomattavaa parannusta. Tämä johtuu paremmista ergonomisista jalkineista ja siitä, että yritykset ja työsuojelua koskevat määräykset ehkäisevät vammoja paremmin varmistamalla, että työntekijöillä on oikeanlaiset turvajalkineet.

Hoito:
Rasitusvammoissa turvaudutaan ortopedisiin tekniikoihin eli käytetään yksilöllisesti räätälöityjä pehmusteita, jotka lievittävät kipua ja korjaavat jalan viallisen asennon.

JALAS^® Neutraliser -pohjalliset

Yksilöllisesti räätälöidyt ortopediset pohjalliset ovat monissa tapauksissa vältettävissä käyttämällä JALAS^® Neutraliser ‑pohjallisia, joita on saatavana matalalle, normaalille ja korkealle jalkaholville.

Siirry JALAS-pohjallisiin